Kansallismuseo esittelee suomalaisten vaiheita esihistoriasta 1800-luvulle. Ainutlaatuiset esineet kertovat elämästä yli 10 000 vuoden aikana. Lisäksi museossa on vaihtuvia näyttelyitä ajankohtaisista aiheista. 
Kansallismuseon rakennuksen suunnittelivat arkkitehdit Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen. Graniittijulkisivuineen ja vuolukivikoristeineen se on yksi Suomen kansallisromanttisen arkkitehtuuriin pääteoksista. Museo avattiin yleisölle vuonna 1916. 
Museossa on myös kahvila ja museokauppa.
Kansallismuseo on suljettu peruskorjaus- ja lisärakentamishankkeen ajaksi. Kansallismuseo avataan yleisölle näillä näkymin keväällä 2027.

Kansallismuseo esittelee suomalaisten vaiheita esihistoriasta 1800-luvulle. 

Kansallismuseo

Helsingin alueella uusiutuvaa kaukolämpöä toistaiseksi tarjoaa Helen (<a href="https://www.helen.fi/lammitys-ja-jaahdytys/uusiutuva-kaukolampo">https://www.helen.fi/lammitys-ja-jaahdytys/uusiutuva-kaukolampo</a>).

Helppo tapa siirtyä kestävään energiamuotoon on pyytää tarjousta Ekoenergialta (<a href="https://www.ekoenergy.org/fi">https://www.ekoenergy.org/fi</a>), jonne on kerätty eri kestävää energiaa tarjoavia toimijoita. Lisäksi eri energiayhtiöt tarjoavat uusiutuvia energiamuotoja. Tarjontaan voit tutustua lisäksi esimerkiksi Vaihda virtaa -kampanjan sivulta (<a href="http://vaihdavirtaa.net/page/show/id/etusivu">http://vaihdavirtaa.net/page/show/id/etusivu</a>).

Kompensaatiokeinoja on tätä nykyä monia ja uusia toimijoita syntyy jatkuvasti. Suositeltavia keinoja on mm. kotimainen Hiilipörssi (<a href="https://hiiliporssi.fi/">https://hiiliporssi.fi/</a>) sekä ulkomaalaiset, joko Gold Standard tai VCS-sertifioidut kompensaatiomallit (<a href="https://verra.org/project/vcs-program/">https://verra.org/project/vcs-program/</a>).

"Käyntikohteet" kategoria on hyvin monipuolinen, eikä yksittäistä, kaikille sopivaa hiilijalanjäljen mittaria voida osoittaa. Hiilijalanjäljen laskemiseen on käytössä lukuisia työkaluja, jotka usein käyttävät eri päästökertoimia, joka johtaa toisistaan poikkeaviin tuloksiin. Suosittelemme käytettäväksi GHG-protokollaan pohjaavaa työkalua (<a href="http://ghgprotocol.org">http://ghgprotocol.org</a>). Osalle käyntikohteista esimerkiksi Suomen Ympäristökeskuksen kehittämä Y-HIILARI Hiilijalanjälki -työkalu (<a href="http://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Kulutus_ja_tuotanto/Laskurit/YHiilari">http://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Kulutus_ja_tuotanto/Laskurit/YHiilari</a>).

Tilalla on käytössä esimerkiksi aurinkopaneeleja.

Toimijalla on määrällisiä tavoitteita sisältävä suunnitelma energian käytön vähentämiseksi. Toimija kuuluu Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen. 

Kriteeri ei koske esimerkiksi pillejä ja servettejä. Kertakäyttöastioita- ja pakkauksia voidaan käyttää tilanteissa, joissa ruokaa myydään asiakkaille mukaan. Ne ovat kuitenkin osa kertakäyttökulttuuria, jonka vaihtoehtojen löytämiseen toimijoita halutaan kannustaa. Kertakäyttöastiat ja take away-astiat synnyttävät merkittäviä määriä jätteitä ja ovat kuluerä yritykselle. Uudet toimintatavat ja kulttuurin muuttuminen vaatii käynnistyäkseen kirittäjiä. Toimija voi esimerkiksi kannustaa asiakkaita käyttämään omia astioita antamalla alennuksen ostoksesta, jos sen ottaa mukaan omaan astiaan.

Ravintolan on ensisijaisesti pyrittävä minimoimaan ylijäävän ruoan määrä. On kuitenkin toimijoita, joilla väistämättä syntyy ruokahävikkiä ja erityisesti buffet-ruokailusta voi jäädä huomattavia määriä ruokaa yli. Sen eteenpäin myyymiseen tarkoitettuja sovelluksia on muun muassa ResQ Club sekä Lunchie Market (<a href="https://www.resq-club.com/">https://www.resq-club.com/</a> ja <a href="http://lunchie.market/">http://lunchie.market/</a>).

Vaikka lähiruoka ei kaikissa tapauksissa ole ilmastoystävällisempää kuin muualla tuotettu ruoka, on paikallisen tuotannon tukeminen merkittävää sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta. Lisäksi tuotantoeläinten oloja koskeva sääntely on Suomessa kireämpää suhteessa erityisesti Euroopan ulkopuolisiin verrokkimaihin. Ravintola ja hotellit: Enemmän kuin yksi tarjolla olevien vihannes- ja lihatuotteiden pääraaka-aineista on tuotettu 200km säteellä toimipaikkakunnasta ja nämä tuotteet on merkitty selkeästi. Baarit, kahvilat ja muut kaupat: Tarjolla on enemmän kuin yksi tuote, jonka pääruoka-aine on tuotettu samalla seudulla, ja ne on merkitty selkeästi. Ruokakaupat: Enemmän kuin puolesta tuoteryhmistä löytyy 200 km säteellä paikkakunnasta tuotettuja tuotteita ja nämä tuotteet on merkattu selkeästi. Tuoteryhmien määrä ja määrittely riippuu kaupan toimintamallista. 

Täysipainoisen vegaanivaihtoehdon kriteerit muodostuvat sen mukaan millainen ruokaa tarjoava toimija on kyseessä. Ravintolalle tämä tarkoittaa, että tarjolla on enemmän kuin yksi täysipainoinen ruoka-annos. Täysipainoinen ruoka-annos sisältää proteiinin, hiilihydraatin ja rasvan lähteen. Kahviloiden tulee tarjota enemmän kuin yksi sen toiminnan mukainen suolainen tai makea kahvileipä ja vegaaninen vaihtoehto maidolle, jolloin esimerkiksi latte kaurajuomalla on mahdollinen. Baareille vegaanivaihdoehdon kriteeri tarkoittaa sitä, että tarjolla on juomia, jotka eivät sisällä eläinperäisiä raaka-aineita. Jos baari tarjoilee myös ruoka-annoksia tai pikkupurtavaa tulee tarjolla olla vegaaninen vaihtoehto, joka ei merkittävästi eroa ei-vegaanisesta vaihtoehdosta.

Tämä kriteeri ei ota kantaa muihin tarjolla oleviin raaka-aineisiin kuin kalaan ja äyriäisiin. Jos kalaa tai äyriäisiä tarjoillaan, voi sen ympäristövaikutukset minimoida tarjoamalla niitä lajeja, joiden tuotantoketjut vahingoittavat ekosysteemejä mahdollisimman vähän. Lisätietoja WWF:n kalaoppaasta (<a href="https://wwf.fi/kalaopas/">https://wwf.fi/kalaopas/</a>).

Tapahtumassa tai käyntikohteessa on vesipiste tai vesipisteitä, jossa on mahdollista täyttää vesipullo tai saada ilmaiseksi vettä. Vesipisteiden lukumäärässä huomioidaan kävijöiden lukumäärä. Vesipullon täytön mahdollisuudesta ja vesipisteiden sijainnista tiedotetaan. Tapahtumissa tästä viestitään ennen tapahtumaa ja tapahtuman aikana.

Käyntikohteen, palvelun tai tapahtumatilan verkkosivuilla tulee mainita miten kohde on saavutettavissa julkisilla kulkuneuvoilla, ja tuoda esiin lähin kaupunkipyöräasema. Tapahtumatilassa julkisen liikenteen lippu voi myös olla sisällytettynä tapahtumalipun hintaan. 

Toimija käyttää vain ympäristömerkinnän saaneita pesuaineita aina kun sellainen vaihtoehto on olemassa. Jos siivous tilataan ulkopuoliselta taholta, toimija varmistaa, että ympäristömerkittyjä pesuaineita käytetään. Lista hyväksyttävistä sertifikaateista (<a href="https://www.myhelsinki.fi/fi/lista-kest%C3%A4vien-valintojen-kriteerist%C3%B6n-hyv%C3%A4ksymist%C3%A4-sertifikaateista">https://www.myhelsinki.fi/fi/lista-kest%C3%A4vien-valintojen-kriteerist%C3%B6n-hyv%C3%A4ksymist%C3%A4-sertifikaateista</a>).

Pölyttäjien suosimia lajeja ovat esim. apila, laventeli, kultapiisku. Pölyttäjien vähenevä määrä aiheuttaa kansainvälistäkin huolta muun muassa ruoantuotannon tulevaisuudesta. Pölyttäjät ovat vähentyneet pitkälti maankäytön muutosten johdosta, ja kaupunkialueilla voi olla merkittävä rooli niiden kannan säilyttämisessä. Pölytyspalveluista voi tiedustella <a href="https://www.polytys.fi">https://www.polytys.fi</a>. Urbaanin mehiläistarhauksen palveluita on kehitteillä Helsingissä. Lisätietoja: <a href="https://www.polytys.fi/polyttajat-puutarhassa/vinkkeja-kasvivalintoihin/">https://www.polytys.fi/polyttajat-puutarhassa/vinkkeja-kasvivalintoihin/</a>.

Toimijan merkittävin vaikutus kestävyyteen voi olla sen kannustavan vaikutuksen kautta tapahtuneet muutokset muiden tahojen toimintaan. Tämä voi tarkoittaa sitä, että yritys vaatii esimerkiksi vuokranantajaltaan tai alihankkijoiltaan vastaavien kriteerien täyttämistä.

Lista hyväksyttävistä sertifikaateista (<a href="https://www.myhelsinki.fi/fi/lista-kest%C3%A4vien-valintojen-kriteerist%C3%B6n-hyv%C3%A4ksymist%C3%A4-sertifikaateista">https://www.myhelsinki.fi/fi/lista-kest%C3%A4vien-valintojen-kriteerist%C3%B6n-hyv%C3%A4ksymist%C3%A4-sertifikaateista</a>).

Kävijät pystyvät lajittelemaan sekajätteen lisäksi vähintään kaksi muuta jätejaetta (esim. biojäte, paperi, kartonki, lasi, metalli tai muovi).

Tiloissa noudatetaan voimassa olevia terveysturvallisuussuosituksia: <a href="https://www.hel.fi/yritystenhelsinki/fi/matkailuelinkeino/turvallisuus/">https://www.hel.fi/yritystenhelsinki/fi/matkailuelinkeino/turvallisuus/</a>.

Kohteeseen pääsee esimerkiksi tiettynä päivänä viikossa tai pari kertaa vuodessa ilmaiseksi.

Toimija on kartoittanut tilan esteettömyyden ja saavutettavuuden. Tiedot siitä, onko tila esteetön pyörätuolilla tai muilla tukivälineillä on selkeästi nähtävillä toimijan verkkosivuilla. Tietojen yhteydessä on hyvä kertoa myös saatavilla oltavista mukautuksista, kuten tilapäisistä rampeista ja luiskista. Lisätietoja esteettömyydestä ja saavutettavuudesta muun muassa Invalidiliiton sivuilla: <a href="https://www.invalidiliitto.fi/tietoa/liikkumisen-tuen-palvelut/esteettomyys">https://www.invalidiliitto.fi/tietoa/liikkumisen-tuen-palvelut/esteettomyys</a> ja <a href="https://www.invalidiliitto.fi/esteettomyys/saavutettavuus">https://www.invalidiliitto.fi/esteettomyys/saavutettavuus</a>. Lisätietoa esim. kulttuuritapahtumien saavutettavuudesta: <a href="http://www.kulttuuriakaikille.fi/saavutettavuus_mita_on_saavutettavuus">http://www.kulttuuriakaikille.fi/saavutettavuus_mita_on_saavutettavuus</a>.

Yleishyödylliseksi toiminnaksi katsotaan esimerkiksi lasten harrastustoiminta, vaarantuneiden lajien suojelu, vähävaraisille suunnatut palvelut sekä luonnon- tai kulttuuriympäristöjen kunnostus. Yhteiskunnallinen yritys -merkin voi saada yritys, joka on perustettu tuottamaan yhteiskunnallista hyvää ja joka käyttää suurimman osan voitostaan yhteiskunnallisen tai ympäristöongelman ratkaisemiseen. Lisätietoja: <a href="https://suomalainentyo.fi/yrityksille/yhteiskunnallinen-yritys/">https://suomalainentyo.fi/yrityksille/yhteiskunnallinen-yritys/</a>.

Toimija on aktiivisesti pyrkinyt luomaan tilasta tasa-arvoisen kaikille ja viestii asiasta näkyvästi (esim. sateenkaarilippu, syrjinnän vastainen alue, perhe- tai lapsimyönteisyys). Omistaja on luonut yhdessä henkilökunnan kanssa ohjeet siihen, miten asiakkaiden että henkilökunnan tulee toimia, jos tiloissa tapahtuu seksuaalista häirintää, rasistista, homofobista tai muuta syrjivää käyttäytymistä tai muuta asiatonta käytöstä. Nämä ohjeet ovat selvästi asiakkaan nähtävillä. Linjauksen läpikäyminen on osa uuden työntekijän (ml. alihankkijat ja vuokratyöntekijät) perehdytystä. Perustasolla ohjeisiin kuuluu ilmoittaminen tilanteesta henkilökunnan jäsenelle tai turvallisuudesta vastaavalle taholle. Henkilökunnalla ja turvallisuudesta vastaavalla taholla on selkeä ja asiakkaalle viestitty linjaus siitä, millaisissa tilanteissa häiritsevästä käytöksestä syytetty poistetaan tiloista. Sääntöjä kehitettäessä voi kääntyä Valomerkki-kampanjan puoleen (<a href="https://valomerkki.club/#yhteys">https://valomerkki.club/#yhteys</a>).

Vaikeasti työllistettäviksi katsotaan esimerkiksi pitkäaikaistyöttömät (kuten laissa julkisista työvoimapalveluista 1295/2002), suomen kieltä heikosti puhuvat sekä kehitysvammaiset. Merkittävää on aito työllistyminen. Vaikeasti työllistyvät ovat työsuhteessa ja saavat työstään palkkaa. Palkaksi ei katsota työosuusrahaa. 

Työntekijät saavat käyttää esim. 1 työpäivän vuodessa vapaaehtoistyöhön tai -projektiin, joka voi tapahtua yhteistyössä järjestökumppaneiden kanssa. Työajalla tehty vapaaehtoistyö hyödyttää toimijaa, sen työntekijöiden hyvinvointia ja vapaaehtoisjärjestöä, jossa toiminta tapahtuu. Tämä antaa työntekijöille mahdollisuuksia oppia uutta ja ymmärtää vastuullisuutta uudella tavalla. Lisäksi vapaaehtoistyö lisää tutkitusti siihen osallistuvien onnellisuutta. 

Kansallismuseo täyttää 15/25 vastuullisempien valintojen kriteeriä luokassa käyntikohteet.

Tarkennettu haku

Kansallismuseo esittelee suomalaisten vaiheita esihistoriasta 1800-luvulle. ...