Arkkitehtuuri Helsingissä

Kampin hiljentymiskappeli sijoittuu Narinkkatorin laidalle ihmisten keskelle. Se tarjoaa rauhoittumisen ja hiljentymisen mahdollisuuden keskellä erästä Suomen vilkkaimmista kaupallisista ympäristöistä. Pienimittakaavaisen sakraalirakennuksen kaareva muoto antaa tilan ja näkymien virrata kaupunkitilassa. Samalla kappelin pehmeämuotoinen sisätila sulkee kävijän turvalliseen syliinsä. Sisääntuloaula palvelee myös näyttelytilana. Kappelissa pidetään lyhyitä hartaushetkiä, mutta sunnuntaisin ei ole jumalanpalvelusta. Kappelissa järjestetään satunnaisesti myös konsertteja. Kappelin ovat suunnitelleet helsinkiläisen K2S arkkitehtitoimiston arkkitehdit Mikko Summanen, Niko Sirola ja Kimmo Lintula ja se vihittiin käyttöön 2012.

Kaisa-talossa sijaitsee Helsingin Yliopiston pääkirjasto. Pääkirjasto on Suomen suurin tiedekirjasto ja edustaa uutta kirjastoarkkitehtuuria. Suunnittelijoina toimivat Selina Anttinen ja Vesa Oiva AOA arkkitehdeistä (2012). Rakennuksessa toimii myös WELL Cafe Kaisa-talo.

Senaatintorin pohjoislaidassa kohoava Tuomiokirkko on valtiollisten ja akateemisten juhlajumalanpalvelusten näyttämö ja yksi Helsingin suosituimmista matkailunähtävyyksistä. Carl Ludvig Engelin suunnittelema kirkko on osa Helsingin empirekeskustaa ja maamerkki mereltä saapuville, ja siitä on tullut koko Helsingin symboli. Nikolainkirkon ja Suurkirkon nimeä kantanut nykyinen Helsingin hiippakunnan pääkirkko on valmistunut vuonna 1852. Kirkon katolla kaupunkia vartioivat kahdentoista apostolin veistokset. Kirkon kryptassa (Kirkkokatu 18) on esillä vaihtuvia näyttelyitä ja konsertteja. Kesäisin toisessa tapulissa on matkamuistomyymälä Cathedral Shop.

Eliel Saarisen suunnittelema Päärautatieasema on kansallinen ylpeydenaihe, jota pidetään yhtenä maailman kauneimmista rautatieasemista.

Vuonna 1868 valmistunut Uspenskin katedraali Katajanokalla on Länsi- Euroopan suurin ortodoksinen kirkko. Kultakupolinen ja punatiilinen rakennus on yksi näkyvimpiä merkkejä Venäjän vaikutuksesta Suomen historiassa.

Suomenlinnan merilinnoitus on upea Unescon maailmanperintökohde Helsingin saaristossa. Linnoitus on myös asuinpaikka noin 800 helsinkiläiselle.

Kiasma on nykytaiteen museo Helsingin keskustassa. Kiasma on taiteen ja ihmisten kohtaamispaikka, jonne kaikki ovat tervetulleita.

Modernin funktionalistinen Lasipalatsi valmistui vuonna 1936. Lasipalatsin suunnittelijoina toimivat silloin vielä uransa alussa olleet arkkitehtiopiskelijat Viljo Revell, Niilo Kokko ja Heimo Riihimäki. Rakennus edusti puhdasta funktionalismia parhaimmillaan: elokuvasali lämpiöineen, ravintolasali eteis- ja kahvilatiloineen, talvipuutarha, liiketilat ja isot lasipinnat olivat aikansa nähtävyys. Vuosien varrella aikoinaan vain tilapäiseksi aiottu rakennus rappeutui kunnes se peruskorjattiin alkuperäiseen 30-luvun loistoonsa vuonna 1998. Syksyllä 2013 Föreningen Konstsamfundet ehdotti Helsingin kaupungille uuden taidemuseon rakentamista Lasipalatsiin ja Lasipalatsin aukiolle. Amos Rexin museon rakennustyöt ja Lasipalatsin peruskorjaustyöt alkoivat tammikuussa 2016. Syksyllä 2018 avattu Amos Rex on taiteen ja kaupunkikulttuurin kohtaamispaikka, joka koostuu uusista maanalaisista näyttelytiloista, vanhasta, vuonna 1936 rakennetusta Lasipalatsista ja elokuvateatteri Bio Rexistä, sekä Lasipalatsin aukiolla näyttelytilan kattona kumpuilevasta tapahtuma-aukiosta. Rakennuksessa toimii myös mm. Ravintola Lasipalatsi ja Café Lasipalatsi.

Vuonna 1938 valmistuneen funktionalistisen tyylisen rakennuksen sunnittelivat arkkitehdit Yrjö Lindegren ja Toivo Jäntti.

Kansallismuseo esittelee suomalaisten vaiheita esihistoriasta 1800-luvulle.

Finlandia-talo on uniikki kotimaisten ja kansainvälisten kokousten ja tapahtumien keskus.

Vuonna 1936 valmistunut Alvar Aallon kotitalo on arkkitehtipariskunnan itselleen suunnittelema kodikas ja intiimi työskentely- ja asuinrakennus.

Alvar Aalto suunnitteli Munkkiniemen Tiilimäki 20:ssa sijaitsevan rakennuksen omaksi arkkitehtitoimistokseen 1955.

Kelan päätoimitalo vuodelta 1956 Helsingin Töölössä on Alvar Aallon suunnittelema. Rakennus on 500 Kelan toimihenkilön työpaikka, mutta myös arvostettu arkkitehtuurikohde. Asiantuntijat ovat arvioineet sen viiden parhaan Aallon työn joukkoon. Rakennukseen pääsee tutustumaan ennakkoilmoituksella opastetulla kierroksella maanantaisin klo 14 ([email protected]).

Vuonna 1958 käyttöön vihitty Kulttuuritalo on vetänyt salit täyteen konserttiväkeä ja rokkaavaa nuorisoa jo 1960-luvulta lähtien. Talolla on merkittävä asema niin suomalaisessa musiikinhistoriassa kuin myös suomalaisen arkkitehtuurissa. Alvar Aallon suunnittelema Kulttuuritalo sykkii edelleen tiheästi suomalaisen musiikkielämän ja tapahtumamaailman keskellä. Aallon kädenjälki näkyy erityisesti talon kaarimaisessa muodossa ja orgaanisissa yksityiskohdissa. Kulttuuritaloon järjestetään tilauksesta tutustumiskäyntejä, joissa voi tutustua talon ainutlaatuiseen arkkitehtuuriin (lisätietoa [email protected]). Kulttuuritalossa voi vierailla omin toimin tapahtumien aikana sekä talon lounasravintolassa, Sture4:ssä, sen aukioloaikoina.

Ravintola Savoy on kuulunut helsinkiläisen ravintolamaailman ehdottomiin huippuihin 1930-luvulta asti. Marsalkka Mannerheim oli sen tunnetuimpia asiakkaita, ja Marskin suosikit ovat edelleen ruokalistalla, kuten esim. vorschmack. Savoy perustettiin vuonna 1937, ja uuden ravintolan suunnittelijoiksi valittiin arkkitehdit Aino ja Alvar Aalto. Savoyn sisustus noudattaa edelleen Aaltojen alkuperäistä suunnitelmaa, joka jakaa tilan tunnelmalliseen ravintolasaliin sekä sitä kolmelta puolelta ympäröiviin terasseihin. Sisustuksessa näkyy Aaltojen mieltymys puhdaslinjaisiin ja toimiviin kalusteisiin sekä laadukkaisiin luonnonmateriaaleihin. Tammikuussa 2020 ravintola kunnostettiin ja remontoitiin yhteistyössä Artekin, Helsingin Kaupunginmuseon ja Alvar Aalto -säätiön kanssa.

Alvar Aallon suunnittelema Rautatalo valmistui vuonna 1955 Helsingin ydinkeskustaan. Rakennus sai nimensä siihen sijoittuneesta Rautakauppojen keskusjärjestöstä. Rakennuksen pääteema on suuri valopiha, nk. Marmoripiha, jonka ympärille sisätilat kiertyvät. Rakennus on edelleen käytössä liikerakennuksena. Rakennuksen valopihalla toimii myös yleisölle avoin lounasravintola.

Arkkitehtuurimuseo tarjoaa moninaisia näkökulmia, keskustelun aiheita ja henkilökohtaisia kokemuksia arkkitehtuurista.