Toinen valo -valokuvanäyttely – Valokuvaklubi – Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry

Kaikukatu 4, Helsinki, 00530 Helsinki
Caisa

On monta tapaa nähdä. Sisäisiä ja ulkoisia kuvia erilaisen näkökyvyn ehdoilla.

On monta tapaa nähdä. Sisäisiä ja ulkoisia kuvia erilaisen näkökyvyn ehdoilla.

Kuvauskohteita voi lähestyä myös toisenlaisin silmin, rajoittuneesta näkökyvystä käsin. Voivatko luonto, arkinen ympäristö tai rakennettu kuva edelleen sisältää ennennäkemättömiä asioita? Toinen Valo -näyttely esittelee luonnosta, ympäristöstä ja rakennetusta todellisuudesta asioita, jotka jäisivät useimmilta näkemättä, ellei ryhmä nostaisi niitä esiin valokuvauksen monipuolisten keinojen avulla.

Valokuvien lisäksi näyttelyssä on videoesitys näkövammaisten kuvaajien käyttämistä menetelmistä, jotka saattavat kiinnostaa sekä taideyleisöä että muita kuvaajia. Tietoutta jaetaan myös luennolla ja taiteilijatapaamisissa. Teokset kuvailutulkataan ja tuotetaan digitaalisena ja pistekirjoituksena.

Kuvailutulkkaus la 14.9. klo 13–14
Viittomakielinen opastus la 21.9. klo 13–14

Valokuvaklubi esittäytyy
Valokuvaklubi on toiminut vuodesta 2018 Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:n järjestämänä. Toiminta sisältää luentoja, työpajoja, kuvausretkiä ja näyttelykäyntejä. Valokuvaklubilaisia yhdistää kunnianhimoinen kiinnostus valokuvaukseen itseilmaisun välineenä sekä näkövammaisuus. Näkökulmat ovat uusia ja tuoreita, kun havainnoitsija joutuu käsittelemään aiheita usein yllättävilläkin tavoilla. Kukin kuvaaja on joutunut kehittämään omat menetelmänsä ylittääkseen näkövammasta aiheutuvat haasteet niin kentällä kuin jälkikäsittelyssä.

Kiitämme lämpimästi Kulttuurikeskus Caisaa Toinen valo -näyttelyn tukemisesta sekä Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:tä ja Opintokeskus Sivistä Valokuvaklubin toiminnan tukemisesta.

Valokuvaklubin jäsenistä näyttelyyn Toinen valo syyskuussa 2024 Kulttuurikeskus Caisan galleriassa osallistuvat Juha Jahkola, Sari Kekkonen, Tero Kokko, Jussi Mankki, Noora Mäkelä, Petri Mäkelä.

Taiteilijaesittelyt

Juha Jahkola
Mieleni hykertelee havaitessani tummasta todellisuudesta vaaleampia väriläiskiä. Olivatpa kohtaamiset sattumanvaraisia tai tarkoituksellisia, pidän yllätyksellisistä ajatusten ja havaintojen törmäilyistä. Osumista tai hudeista, joissa todelliset kuvat muuntuvat kielikuviksi ja tarinallisiksi mielikuviksi.

Sari Kekkonen
Rakennan valokuvani kuin maalaisin taulua. Kerään aluksi kiinnostavia hahmoja, yleensä vanhoja leikkikaluja, jotka asettelen niille pystyttämääni ympäristöön. Sommittelen, valaisen ja kuvaan aihetta uudelleen ja uudelleen, kunnes jokainen osatekijä löytää paikkansa. Lopputuloksessa on useita kerroksia, joista katsoja voi löytää kohtauksia omista unistaan tai alitajunnastaan.

Tero Kokko
Taide puhuu ja kuvat kommunikoivat. Siksi kuvaan. Haluan tehdä näkyviksi ja koettaviksi asioita, joita ei yleensä nähdä tai joiden ohi vain kuljetaan. Sekoitan ja yhdistelen asioita, joten teokseni tarjoavat myös katsojalle mahdollisuuden uusiin aistimuksiin, tunteisiin ja ajatuksiin. Poimin aiheita arkisista ympäristöistä, mutta rakennan mielelläni myös väri- ja valoabstraktioita.

Jussi Mankki
Olen Jussi Mankki, 67-vuotias, nuoresta saakka valokuvausta harrastanut kuvaaja. Näkövamman ilmestyminen osaksi elämääni katkaisi harrastuksen vuosiksi. Käsi tarttui kameraan uudestaan, kun digitaalikamerat antoivat mahdollisuudet suuren kuvamäärän ottamiseen ja luotettavaan automaattitarkennukseen. Kuvaan mielelläni asioita, joita ”kukaan ei näe”.

Noora Mäkelä
Aloittelevana kuvaajana etsin, kokeilen ja haen vielä sitä ”omaa juttuani”. Inspiraationa monissa kuvissani on rakennettu, pelkistetty asetelma kosketeltavista elementeistä, joka kuitenkin ikuistetaan perspektiiviltään uudeksi teokseksi valokuvan avulla. Joskus kuvan elementeistä voi löytää tekstiä tai tekstin osasia pisteillä piirrettynä.

Petri Mäkelä
Parhaiten viihdyn luonnossa ja olen aina löytänyt sieltä kuvattavaa. Etenkin maisemat ovat lähellä sydäntä, ja olen usein huomannut olevani tyrskyjen keskellä tai 20 asteen pakkasessa odottamassa auringonnousua. Kuvaan kyllä muutakin, vaikka autiotaloja ja tipahtelevia vesipisaroita. Ihmisten kuvaamisen koen hankalaksi joten