Esplanadin puisto

Rakastettu Esplanadi, lempinimeltään Espa, on Suomen kuuluisin puisto ja Helsingin vihreä sydän, jonne tullaan näyttäytymään, oleilemaan, kuulemaan musiikkia, katsomaan esityksiä ja nauttimaan piknikistä. Puiston paikan hahmotteli Helsingin pääarkkitehti Carl Ludvig Engel. Puisto on muotokieleltään arkkitehtonista tyyliä suorine puukujanteineen ja istutuksineen. Puistoa molemmin puolin reunustavat lehmusrivistöt muodostavat salimaisen tilan.

Puiston Kauppatorin puoleisessa päädyssä sijaitsee yksi Helsingin historiallista ravintoloista, Ravintola Kappeli, joka valmistui 1867. Sen on suunnitellut arkkitehti Hampus Dahlström (1829-1882). Kappelin vastapäätä sijaitsee 1930-luvulla rakennettu Espan lava, jossa on tarjolla musiikkia pääsääntöisesti vapusta elokuun loppuun. Lavan molemmin puolin on kaksi vesiallasta ja niitä koristavat, Viktor Janssonin (1886-1958) suunnittelemat, viehättävät patsaat. Ensimmäinen on nimeltään "Aallottaria" jossa kaksi merenneitoa kisailee kalojen kanssa. Toinen patsas on nimeltään "Hei vaan" ja siinä pieni poika leikkii kalan kanssa.

Keskellä puistoa sijaitsee kuvanveistäjä Walter Runebergin (1838-1920) veistämä, kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergin (1804-1877) patsas, joka oli ensimmäinen julkinen muistomerkki Helsingissä.

Patsaan lähistöllä sijaitsevat myös puiston neljä historiallista kioskia. Eteläesplanadin puoleiset kioskit ovat puurakenteisia, nikkarityylisiä, koristeellisia kioskeja vuosilta 1893 ja 1909. Pohjoisesplanadin puoleiset, niin sanotut lankarullakioskit, ovat puhdasta funkistyyliä.

Puiston Mannerheimintien puoleista päätyä hallitsee ravintola Teatteri ja Svenska Teatern. Vanhojen puiden varjossa ovat myös kahden merkkimiehen muistomerkit, satusetä Zacharias Topeliuksen (1818-1898) muistomerkki sekä viistosti Topeliuksen takana suomalaisen lyriikan rakastetun klassikon Eino Leinon (1878-1926) patsas.