Kevään huumaa

Ah, ne kiihkeät kevään ensimmäiset päivät, kun aurinko alkaa lämmittää, talvi päästää viimein hyisestä otteestaan, luonto herää eloon ja vihreys palaa suorastaan silmissä, kun ensimmäiset lehdet ilmestyvät puihin ja versot puskevat innolla esiin maasta. Kevät onkin parasta aikaa syödä tuoreita ja terveellisiä villiyrttejä, joita niin kaupunkilaiset, kuin huippukokit käyvät itse keräämässä puistoista ja metsistä. Kevään ensimmäisten nokkosten ja vuohenputkien lisäksi kannattaa maistaa ainakin mehevää isomaksaruohoa ja kuusenkerkistä tehtyjä juomia tai vaikka kuusijäätelöä. Kaloista keväällä parhaimmillaan ovat siika, kuha ja jäiden lähdön jälkeen kuteva hauki.

Suomalaisen ruokakulttuurin alkukeväinen erikoisuus ovat myrkylliset korvasienet, joista oikein käsittelemällä saadaan herkullista korvasienimuhennosta. Eurooppalaiseen tapaan monissa Helsingin ravintoloissa juhlistetaan kevään ensimmäisten parsojen nousemista parsaviikoilla. Huhtikuussa kannattaa muistaa myös helsinkiläinen perinne eli kevään ensimmäiset pussilkaljat puistossa. Vappuna taas jokainen helsinkiläinen suuntaa ulos puistoon kevään ensimmäiselle piknikille, oli sää mikä tahansa. Erottamaton osa vappupiknikiä ovat suolakurkkujen ja omenan maustama perunasalaatti, keitetyt nakit sekä päälle sokerisia munkkeja ja simaa.

Kesä kukkeimmillaan

Alkukesän odotetuin hetki koittaa, kun uuden sadon ensimmäiset perunat saapuvat kauppoihin ja ravintoloihin. Peruna on perinteisen suomalaisen ruuan kulmakivi, joten varhaisperunat voin ja tillin tai sillin kanssa herkistävät raavaankin miehen. Toinen alkukesän sesonkiherkku on kepeä varhaiskaali ja kolmas monella helsinkiläis-pihalla viihtyvä ja aikaisin kypsyvä raparperi, josta tehtyä piirakkaa kannattaa nauttia vaniljakastikeen kanssa.

Kesäkaloista rakastetuin lienee ahven, jota voi pyytää itsekin jopa mato-ongella. Kun keskikesän kauneimmat hetket koittavat, odotetaan vesi kielellä ylivoimaisen makeita suomalaisia mansikoita, jotka perinteisesti kruunaavat kesäisen kermakakun. Toinen kesänaposteltava, joka pohjolan valoisissa kesäöissä kypsyy erityisen herkulliseksi ovat herneet, joita usein myydäänkin toreilla yhdessä mansikoiden kanssa.

Kesän ja alkusyksyn mittaan myös metsissä käy kuhina, kun mustikoiden jälkeen kypsyvät puolukat ja kaupunkilaiset suuntaan ulos puhtaaseen luontoon keräämään talteen marjasatoa talven varalle. Vadelmat ja metsämansikat häviävät usein lasten suihin saman tien, mutta mustikoista riittää myös suussa sulaviin mustikkapiirakoihin. Puutarhoissa kasvavista kirpeistä musta- ja punaviinimarjoista, soiden karpaloista sekä rantojen tyrnimarjoista tehdään usein mehua, kullankeltaisista lakoista taas herkullista lakkahilloa.

Sienisadon ensimmäisiä antimia metsissä ovat suomalaisten rakastamat kantarellit ja heinäkuussa nousevat herkkutatit. Elokuussa loppukesän pimeneviä iltoja piristävät erityisesti suomenruotsalaisten keskuudessa suositut rapujuhlat, joissa täplä- ja jokiravuilla mässäilyä tahdittavat snapsit ja juomalaulut.

Syksyn satoa

Syksyn koittaessa helsinkiläiset herkuttelevat pihoillaan kasvavien omenapuiden sadolla ja kanelinen omena-kaurapaistos eli omenahyve vaniljajäätelön kanssa kuuluu pimeneviin iltoihin. Syksy on myös metsästyskautta, joten ravintoloista saa erityisen hyvin riistaruokia hirvestä, peurasta ja kauriista. Lisukkeina tarjotaan usein sesongin uunijuureksia, joista perinteisimpiin kuuluvat nauriit ja lantut, sekä uudempina tulokkaina punajuuret ja tietysti perunat. Pohjoisessa myös poroerottelut pääsevät käyntiin, joten tuoreesta porosta valmistettua poronkäristystä perunamuusilla ja puolukkasurvoksella saadaan myös helsinkiläisiin ravintoloihin. Muutenkin syksy tuo lautasille tuhdimpia pitkään haudutettuja pataruokia ja syksyn sieniä, joista pisimpään jatkuu talven ensimmäisiin pakkasiin asti kerättävä suppilovahvero.

Syksyllä järvistä pyydetään herkullista muikkua ja monille helsinkiläisille syksyn kohokohtiin kuuluu Suomen vanhin tapahtuma eli vuodesta 1743 vuosittain toistunut Silakkamarkkinat, jolloin saaristolaiset ja merikalastajat saapuvat Helsingin kauppatorin satamaan myymään kauden tuotteitaan.

Talven tuiskuissa

Joulun odotukseen ja pikkujoulukauteen kuuluvat erottamattomana osana lämmin glögi ja piparit. Joulun kausiruokiin kuuluvat mm. riisipuuro, porkkana- ja lanttulaatikko, rosolli, sekä uunissa paistettu joulukinkku, ja joita tarjotaan joulun aikaan myös useiden ravintoloiden joululounailla.

Tammikuussa sesongissa on erityisesti jään alta pyydettävä made, josta tehdään yleensä keittoa, johon tulee mukaan kalan valtava ja suussasulavan herkullinen maksa ja mätipussi. Kalojen kutusesonki näkyy joulupöydän lisäksi myös ravintoloiden tammikuussa alkavilla bliniviikoilla, jolloin kuohkeiden tattarilettujen päällä nautitaan perinteisesti smetanaa ja eri kalojen mätejä tai kermaista sienisalaattia.

Helmikuussa juhlitetaan kahta eri juhlapäivää erikoisherkuin: Runebergin torttu on Suomen kansallisrunoilijan mukaan nimetty mantelilla ja arrakkipunssilla maustettu kansallisleivos, jonka päällä on vadelmahilloa ja sokerikuorrutetta. Laskiaisena taas herkutellaan laskiaispullilla, joiden väliin tulee runsas kerros kermavaahtoa ja sen lisäksi joko hilloa tai mantelimassaa henkilökohtaisten mieltymysten mukaan. Laskiaiseen kuuluu perinteisenä ruokana myös hernekeitto, joka on kyllä niin perinteinen ruoka, että se monissa kansanravintoloissa kuuluu viikottaiseen kaanoniin jokatorstaisena ruokana – tosin muina vuodenaikoina torstaisin hernekeiton kanssa jälkiruokana on tarjolla pannukakkua laskiaispullien sijaan. Toinen keitto, joka kuuluu erityisesti kylmiin talvipäiviin on legendaarinen lohikeitto.

Kevättalvi tuo pääsiäisenä omat kausiherkkunsa, joista kannattaa kokeilla ainakin eksoottista mämmiä, joka on ruisjauhoista ja maltaista valmistettua mustaa puuroa, joka nautitaan yleensä sokerin ja kerman kanssa.