Tuomarinkylän kartanon vanha rouva

Sotakamreeri Johannes Weckströmin 1700-luvun lopulla rakennuttama Tuomarinkylän kartano on Helsingin seudun komeimpia kartanoita. Tarinan mukaan kartanossa kummittelee alkuperäisen kartanonomistajan tyttären, Natalia Kavaleffin aave. Valkoasuisen kummituksen voi tavata ainakin kartanon ullakolla ja puistossa.

Missä? Tuomarinkyläntie 7

Kruununhaan päätön eversti

Kruununhaan kuuluisin kummitus on Vironkadun ja Meritullinkadun kulmatalossa kummitteleva päätön eversti. Aleksi-nimisen haamun on esimerkiksi kuultu keskustelevan talon tyhjissä huoneissa. Välillä hän kulkee hissillä pää kainalossaan. Utelias aave selailee myös kiinteistössä työskentelevien yliopiston tutkijoiden papereita.

Missä? Vironkatu 1

Aleksanterin teatterin Oopperan kummitus

Vuonna 1879 valmistunut Aleksanterin teatteri toimi pitkään oopperana. Kerrotaan, että rakennuksen tiilet saatiin Ahvenanmaalta Bomarsundin linnoituksesta, joka pommitettiin hajalle Krimin sodassa. Niiden mukana taloon tuli myös oopperasta pitävä kummitus. Kummituksella kerrotaan olevan tapana availla ovia itsekseen.

Missä? Bulevardi 23–27

Kansallisteatterin kummitukset

Kansallisteatterissa käy oikein kummitusten kuhina, jos tarina pitää paikkaansa. Talossa kerrotaan vaeltavan puolen tusinaa levotonta sielua. Ida Ahlberg kulkee etsimässä päiväkirjaansa, Bertta Lindberg astelee suurella näyttämöllä ja naisten pukuhuoneessa, Kaarlo Bergholm suuren näyttämön takana ja Jalmar Rinne pienellä näyttämöllä. Urho Somersalmi istuu pääjohtajan aitiossa tuolilla ja haihtuu olemattomiin, jos joku huomaa hänet.

Missä? Läntinen Teatterikuja 1

Keskustan mestauspaikat

Mestauspaikkoja tarvittiin menneinä vuosisatoina kaikkein irvokkaimpia ja vaarallisimpia rikollisia varten. Myös irvokkaan ja vaarallisen määritelmä oli nykyistä laveampi, joten mestauspaikkoja tarvittiin paljon. Niinpä niitä löytyy monia myös aivan Helsingin keskustasta. Kampissa Fredrikinkatu 54:n kohdalla oli 1800-luvulla kaupungin virallinen teloituspaikka. Samoin Töölönkadun ja Linnankoskenkadun risteyksessä, nykyisen puiston kohdalla. Tähtitorninmäen rinteellä puolestaan sijaitsi häpeäpaalu ja mestauspaikka.

Suutarilan Lestimäen mestauspaikka

Suutarilan Lestimäellä oli 1700-luvulla mestauspaikka. Paikka mainitaan vuonna 1776 Helsingin kirkonkylän ulko-omistuksista ja metsistä laaditussa kartassa. Tuolloin syrjässä sijainnutta paikkaa käytettiin suurrikollisten mestaamiseen.

Missä? Lestikuja 3

Arabian Hirsipuun kallio

Helsingin vanhin mestauspaikka pystytettiin Arabianrantaan vuonna 1550. Helsingillä ei vielä tuolloin ollut omaa pyöveliä, vaan  Turun ja Hämeenlinnan pyövelit vierailivat hoitamassa virkatehtäviä. Varkaiden, kuten Kutoja-Yrjön ja monien murhaajien lisäksi paikalla hirtettiin suuri osa Sigismund III:n aatelistosta. Nykyisin paikalla on Bokvillaninpuisto.

Missä? Hämeentie 125

Siltavuorenmäen hirtto- ja mestauspaikka

Siltavuorenmäki sijaitsi aikanaan varsinaisen asutuksen laitamilla, lähellä kulkuväylää. Niinpä se oli oikein sopiva paikka pyövelin toimille. Viimeinen teloitus paikalla tehtiin 1720-luvulla. Toisaalta perimätieto kertoo, että Maurinkadulla olisi ollut hirttopaikka vielä 1800-luvun alussa.

Missä? Maurinkadun pohjoispää

Kruunuvuoren rannan hylätyt huvilat

Aavemaista tunnelmaa ja rappioromantiikkaa löytyi myös Kruunuvuoren alueelta, jossa aika pysähtyi vuosikymmeniksi. Alueelle jäi kymmeniä autioita huviloita, jotka houkuttelivat valokuvaajia ja urbaaneita löytöretkeilijöitä. Nyt huvilat on purettu, ja alue herää henkiin, kun sitä aletaan taas kehittää, mutta kenties paikalla ehtii vielä nauttia hivenen sen aavemaista tunnelmaa.